Peruskoulutus on Kanadassa periaatteessa maksutonta; kaikenlainen jatkokoulutus puolestaan on maksullista. Eli käytännössä koulutus high schoolin jälkeen on siis maksullista. Peruskoulutuksessakin joutuu eri tavalla ostamaan tarvikkeita kuin Suomessa. Kirjat, taidetuntien tarvikkeet, koulun reissut, pizzalounaat, vihkot ja kynät, yms, verottavat vanhempien kukkaroita (riippuen koulusta).
Yliopistossa lukukausimaksua joutuu maksamaan arviolta 2500-15 000 dollaria (1800-10 900 €) per lukukausi. Tämä on siis oma arvioni, että voi mennä metsäänkin. Tutkiskelin vähän ja esimerkiksi Toronton yliopistossa lakia opiskeleva maksaa 23 000-26 000 dollaria (17 000-19 000 €) vuodessa opinnoistaan. Allu on maksanut Collegessa ollessaan n. 1000 dollaria/ lukukausi (725 €) sekä yliopistossa n. 4000 dollaria/ lukukausi (2900€). Kanadan korkeakouluissa ei välttämättä ole samanlaista kirjastosysteemiä kuin meillä vaan useimmat kirjat joutuu opiskelija ostamaan itse. Allu oli maksanut kirjoistaan n. 100 dollaria/ kirja (73 €).
Opiskelu täällä tuntuu olevan myös paljon ankarampaa kuin Suomessa: jos et pääse läpi koulutehtävästä/ tentistä, tervetuloa uudelleen seuraavana vuonna. Tentin voi uusia oikeastaan vain jos on ollut vaikkapa sairas. Juttelin tästä siskoni kanssa, ja hän ehdotti, että ehkäpä tämä johtuu juuri tästä koulutuksen maksullisuudesta: joka opiskelijalta nyhdetään mahdollisimman paljon rahaa ja tässäpä oiva syy saada vuoden lukukausimaksut lisää.
Muutenkin opiskelijaa velotetaan vaikkapa opiskelijatodistuksen tulostamisesta. Olen Suomesta saanut opiskelijatodistuksia, opintorekisteriotteita, tutkintoni on lähetetty ulkomaille, yms, ja koskaan en ole penniäkään näistä konkreettisesti maksanut.
Mistä nämä rahat koulutukseen sitten tulee? Opiskelijoille on kyllä tarjolla opintolainaa (joka on Suomeen verrattuna suuruudeltaan iso), mutta sen saa vain jos vanhemmat ansaitsevat tarpeeksi vähän. Tästä syystä Allu ei ole saanut koskaan opintolainaa. Vanhempien tulot vaikuttavat ilmeisesti siihen asti, kun olet asunut poissa kotoa viiden vuoden ajan.
Moni opiskelija tekee töitä opintojen ohessa kuten Suomessakin. Täällä osa-aikaisia työpaikkoja ja määräaikaisia ja hyvin palkattuja töitä tuntuu olevan tarjolla kuitenkin paljon enemmän kuin Suomessa. Minäkin suurimman osan opiskeluajastani etsiskelin työtä, mutta niitä ei vain ollut tarjolla ja mieluisiin oli hakijoita pilvin pimein. Aika moni opiskelija on täällä tarjoilijana. Kanadassa ravintolassa kun on melkeinpä aina pöytiintarjoilu niin senkin vuoksi tarvitaan enemmän työvoimaa. Toisaalta vaikkapa metsäpalomiehenä työskentely kesäisin tuo tilille 15-18 euroa/tunti ja siihen ylityöt päälle.
Tietyllä tavalla jos vanhemmat ovat alemminpalkattuja, saattaa täällä helposti itsekin joutua samanlaisille aloille. Suuri laina taskussa on pelottava asia kun tulevaisuuden työmarkkinoista ei ole varmuutta. Sano ei maksulliselle koulutukselle ja muista, että ehkä se 100 euron ylioppilaskunnan maksu ei ole niin paha asia!
Mistä nämä rahat koulutukseen sitten tulee? Opiskelijoille on kyllä tarjolla opintolainaa (joka on Suomeen verrattuna suuruudeltaan iso), mutta sen saa vain jos vanhemmat ansaitsevat tarpeeksi vähän. Tästä syystä Allu ei ole saanut koskaan opintolainaa. Vanhempien tulot vaikuttavat ilmeisesti siihen asti, kun olet asunut poissa kotoa viiden vuoden ajan.
Moni opiskelija tekee töitä opintojen ohessa kuten Suomessakin. Täällä osa-aikaisia työpaikkoja ja määräaikaisia ja hyvin palkattuja töitä tuntuu olevan tarjolla kuitenkin paljon enemmän kuin Suomessa. Minäkin suurimman osan opiskeluajastani etsiskelin työtä, mutta niitä ei vain ollut tarjolla ja mieluisiin oli hakijoita pilvin pimein. Aika moni opiskelija on täällä tarjoilijana. Kanadassa ravintolassa kun on melkeinpä aina pöytiintarjoilu niin senkin vuoksi tarvitaan enemmän työvoimaa. Toisaalta vaikkapa metsäpalomiehenä työskentely kesäisin tuo tilille 15-18 euroa/tunti ja siihen ylityöt päälle.
Tietyllä tavalla jos vanhemmat ovat alemminpalkattuja, saattaa täällä helposti itsekin joutua samanlaisille aloille. Suuri laina taskussa on pelottava asia kun tulevaisuuden työmarkkinoista ei ole varmuutta. Sano ei maksulliselle koulutukselle ja muista, että ehkä se 100 euron ylioppilaskunnan maksu ei ole niin paha asia!
Luin tämän juuri ja tajusin, että voi hitto.. olen tilannut kanadalaisesta yliopistosta opintorekisterin alkuvuodesta, joskus tammi-helmikuussa, ja unohtanut maksaa sen. :D Toivottavasti 30 dollarin lasku ei ole kasvanut korkoa..
VastaaPoistaTäällähän suuri osa opiskelijoista on myös kampuksella töissä, esim. Ottawan yliopiston musiikin laitoksen kansliassa on aina n. 3-4 opiskelijaa töissä pörittämässä kopiokonetta, kirjoittamassa puhtaaksi konserttiohjelmia jne. Myös esim. kampuksen eri kirjastoissa, kahviloissa, kaupoissa ja ravintoloissa on paljon opiskelijoita töissä.
VastaaPoistaMitä noihin maksuihin tulee, niin ainakin mun kaverista suurimmalla osalla tuntuu olevan jonkinlainen stipendi helpottamassa lukukausimaksujen maksamista. Itsekin sain huomattavan stipendin (onneksi!) sillä kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksut ovat kaksinkertaiset paikallisten lukukausimaksuihin verrattuna, ainakin täällä Ottawassa.
Maisteristason opiskelijat toimivat myös professorien assistentteina mm. korjaamalla nuorempien opiskelijoiden tenttejä ja joskus jopa luennoimalla sekä valmistelemalla erilaisia materiaaleja luentoja varten ja auttaen professoreja tutkimustyössä. Ja kyllä: kaikki valmistuvat silti ajallaan, eli 4+2 vuotta undergraduate + graduate school.
Kääk Annika, nyt ei kun makselemaan!
VastaaPoistaLotta, hyvä kun joku puhuu ihan omasta kokemuksesta, sillä minähän en ole oikeasti ollut täällä koskaan koulun penkillä.
Minusta tuntuu, että kanadalaisilla opiskelijoilla on silti käytössään enemmän rahaa kuin suomalaisilla. Miltäs sinusta tuntuu?
Koulusta puheenollen anteeksi kun taas vaivailen sinua näillä immigration asioilla.
VastaaPoistaKatsotaankohan täällä Kanadassa Suomessa käyty toisen asteen ammattikoulu secondary schooliksi vai joksikin muuksi?
JOS (suuri paino sanalla JOS) ikinä tänne muutettuani saan muksuja intiaanipoikaystäväni kans, ei minun tarvitse luojan kiitos huolehtia lukukausimaksuista... Reservaatti pelastaa.
Mä sanoisin vocational school tai trade school. Secondary educationiinhan se kyllä varmasti kuuluu.
VastaaPoistaMä sanoisin myös vocational school (jos saan sekaanuta keskusteluunne, hehe)
VastaaPoistaJa kyllä, olen ehdottomasti sitä mieltä että monella opiskelukaverillani on paljon rahaa käytössä verrattuna siihen mihin itse olin tottunut. Yksi syy on ainakin, että erittäin monet asuvat kotona koko opiskeluajan (jos siis opiskellaan samalla paikkakunnalla kuin missä vanhemmat asuvat) säästääkseen rahaa.
Mä olin 20 v. kun muutin omaan kämppään Suomessa ja mä olin kaveripiirini viimeinen, joka asui vielä kotona. Täällä taas on ihan tavallista, että masters-opiskelija asuu vanhempiensa kanssa, mikäli se mahdollista logistiikan kannalta.
Kimppakämppäily / kommuunimeiniki on myös erittäin tavallista koska se on suhteessa paljon halvempaa kuin yksiön vuokraaminen.
Monet tekevät myös tosi paljon töitä koska täällä ei opiskelijoilla ole KELAa hengittämässä niskaan liikaa tienaamisesta... Mutta toisaalta, opintoihin kyllä myös panostetaan ihan tosissaan koska stipendejen saanti on usein arvosanoista kiinni. Ja vaikka olisi yhtenä vuonna jo saanut jonkin stipendin on sen jatkumiseksi ylläpidettävä tiettyä keskiarvoa (esim 90% average). Mun mielestäni oli jotenkin hassua se, että täällä arvosanat annetaan prosenteissa mutta kaikkeen tottuu.
Ottawassa aloitettiin vuosi sitten kokeilu, jossa kahden suurimman yliopiston (University of Ottawa ja Carleton University) opiskelijat joutuivat maksamaan n. 150 dollaria ylimääräistä lukukausimaksua ja tätä rahaa vastaan jokainen kokopäiväinen opiskelija sai joukkoliikennelipun (public transit pass), joka on voimassa syyskuusta huhtikuun loppuun.
Kokeilu oli suuri menestys ja sitä on jatkettu toistaiseksi. Terveisiä vaan Helsinkiin ja muille yliopistopaikkakunnille, että vois tällaista systeemiä kokeilla muuallakin!
Hah, oiskin ilmaista koulutusta ;) Selailin just näitä Ottawan yliopistojen hintoja, ja ei kyllä käy mun kukkarolle, paitsi jos tietäisin saavani stipendin. Mutta eipä silti, mähän opiskelen koko ajan, eli ehkä mun ei tarvikaan enää mennä koulun penkille :D
VastaaPoistaTosin tuohon Lotan mainitsemaan yliopistojen bussipassijärjestelyyn tahtoisin minäkin mukaan, kuukauden passi nimittäin maksaa aikuiselta $90 :( Ja opiskelijaltakin $75, ellei sitten ole täysiaikainen opiskelija noissa osallistuvissa yliopistoissa.
Lotta: Sitä minä olen ihmetellyt, että miten nämä kanadalaiset jaksaa kun töissä käydään (tunnen erään tytön, joka oli kesäaikana viitenä päivänä viikossa toimistossa töissä ja kahtena mäkkärissä... ei vapaapäiviä ollenkaan!) ja (Allun sanojen mukaan) kouluhommia pitää paiskia yömyöhään asti, jotta pääsee läpi.
VastaaPoistaOlen hoksinut myös että siinä missä suomalaisopiskelijat haluaisivat (lähes) aina asua yksiössä, täällä puolestaan suurin osa valitsee ennemminkin sosiaalisemman solukämpän. Tosin kimppakämppäily itsellekin kuulostaa mieluisammalta kuin mitä itse olen asunut ihan perussoluissa, jossa kämppikseksi tulee sitten ihan randomina joku.
Olen kuullutkin tuosta opiskelijan bussipassista. Kuulostaa kyllä hyvältä!
Lotta: Ollaan katseltu nyt Allulle PhD-paikkoja ja minua hirvittää nämä lukukausimaksut. Sitä on niin tottunut ilmatteeksi käymään koulua! Nytkin olisi pari paikkaa Irlannissa, joihin saisi rahoitusta 16 000 € vuodessa, mutta Euroopan ulkopuolelta tuleva joutuu maksamaan lähes 11 000 € lukukausimaksua/vuosi. Ööö milläs me sitten elettäis?!
VastaaPoistaJoo, toi on kyllä tiukka paikka meikäläiseen järjestelmään tottuneille....
VastaaPoistaToisaalta Kanadassahan nämä lukukausimaksut ovat vielä sangen inhimillisellä tasolla Yhdysvaltoihin verrattuna. Mun kanadalaisista kavereista useampi on päässyt maineikkaisiin jenkki-yilopistoihin musiikin maisteri-opintoja suorittamaan, mutta jättänyt menemättä koska vaikka heillä oli stipendejä tiedossa niin itse olisi vielä pitänyt maksaa "loput 40 000 dollaria" tai jotain vastaavaa. Järkyttäviä summia!!!