Kanadalaiset kodit ovat vähän erilaisia kuin suomalaiset. Tässäpä "pientä" listausta minun huomaamistani eroista.
Huonekalukaupoissa on aivan ÄLYTTÖMÄN isoja huonekaluja. Isompi on siis parempi. Tietysti jos peppu on iso niin silloin tarvitsee ison tuolinkin, mutta onko kaikki muka niin isoja, että tavallinen keittiöntuolikin on eriskummallisen iso? Eipä ole tullut huonekalukaupoista tuotua mitään kotiin, kun itse tykkään vähän siroimmista huonekaluista.
Tässä kotirouvana ollessa (eli työttömänä) olen luonnollisesti tutustunut myös eri tv-kanavoiden tarjontaan. Tykkään erityisesti talonosto-, remppaus- ja sisustusohjelmista. Näistä olen oppinut mm. sen, että taloahan ei missään tapauksessa voi harkita, jos sieltä ei löydy teräksisiä keittiökoneita eli jääkaappia ja hellaa. Ruoka maistuu varmaankin paremmalta, jos sen tekee teräksisellä uunilla?! Niin sen täytyy olla. Minua aina ihmetyttää, että miksei sitä taloa voi ostaa ja sitten itse ostaa keittiökoneet sellaisina kuin haluaa jos ne kerta on pakko olla teräksisiä...
Meillä joudutaan nauttimaan tavallisella, vanhalla uunilla tehdystä tavallisesta, tylsästä ruoasta.
Huomaa pöllö,eli söpö munakellomme!
Toinen tärkeä huomio: vessaahan ei missään tapauksessa pysty jakamaan lasten tai vieraiden kanssa. Ihan hirveetä! "Musta tuntuu niin epämiellyttävältä jos joku vieras käyttää mun henkilökohtaista vessaa". Siis täh?! Vessa kuin vessa, sanoo yhden vessan talossa nuoruutensa asunut.
Tässäpä meidän ainoa vessamme. Vieras, huom, jos tulet kylään, joudut käyttämään meidän kanssa samaa vessaan. On täällä hotellejakin, jos ei kelpaa.
Vessat sijaitsevat myös suomalaisittain kummallisissa paikoissa. Mikäli talossa on monta kerrosta, vessa on harvoin pääkerroksessa eli siellä missä on olohuone ja keittiö. Ja toinen juttu: bideesuihkuja ei ole missään!
Muita tarpeellisia huoneita kanadalaisissa kodeissa ovat leikkihuone sekä perhehuone. Perhehuoneessa katsotaan telkkaria ja hengaillaan perheenä. Virallinen olohuone on vain vieraita varten ja siellä jäykistellään eikä nosteta jalkoja sohvapöydälle.
Seuraavaksi siirrymme maan alle! Joka talossa on kellari, joka voi olla keskeneräinen tai valmis. Edellisessä paikassa kellari oli todella epäilyttävä ja pelottava paikka, jonne en mennyt kuin pakosta. Tässä talossa pyykkihuoneemme sijaitsee kellarissa, jota on juuri vähän rempattu, joten kellari ei ole hassumpi ja sinne uskaltaa mennä ilman apujoukkoja.
Siellä se häämöttää!
Pyykkikoneemme on iäkäs, mutta toimii kiukuttelematta.
Seuraava aiheeni onkin kokolattiamatot. Siis mitä, onko siellä vielä kokolattiamattoja, kuulen teidän kyselevän. Sanoisin, että kokolattiamatto ei varsinaisesti ole enää mikään muodikas vaihtoehto, mutta monissa kodeissa edelleen sellainen on ja niitä ostetaan ihan uutenakin. Olen kuullut asunnonetsintäohjelmissa kommentteja kuinka kokolattiamatto on niin "helppo pitää puhtaana"?!? Öö siis tarkoitat varmaan, että mahdoton pestä. Maton voi imuroida, mutta kunnon pesuun pitää vuokrata jostain kunnon pesuri. Kyseinen rouva varmaankin tarkoitti: helppo pitää puhtaana, koska kaikki lika menee mattoon piiloon! Tahran päälle voi laittaa vaikka lipaston.
Sisustusohjelmissa laitetaan myös mattoja kokolattiamaton päälle. Näin meilläkin. Voidaan leikkiä, ettei meillä ole kokolattiamattoa.
Pieni nippelitieto: puulattialle ei välttämättä laiteta mattoja kuten suomessa (paitsi sisustusohjelmissa tämä on suosittua). Olen muuten huomannut, että matot ovat täällä tosi kalliita! Perinteisiä räsymattoja tai niiden tyylisiä ei ole kauheasti liikkeellä (tuo meidän on Ikeasta... ), ja muut matot ovat isoja ja paksuja ja hinta voi olla nelinumeroinen! Halvat matot ovatkin sitten pikkiriikkisiä.
Lamput ja verhot kuuluvat usein asuntoon. Molempien asentaminen on muuten aikalailla ammattilaisten hommaa... No, ainakin lamput on sähkömiesten juttuja. Verhosysteemejä on erilaisia ja esim. meidän ostama verhotanko ei nyt sitten sovikaan meidän verhojen kanssa! (Meillä oli muuttaessa tänne muualla verhot, mutta ei makuuhuoneessa...) Olemme siis nyt kiinnittäneet verhon pyykkipojilla, kätevää, eikö?
Tässäpä "hieno", toimistoista tuttu liehukeverho olohuoneestamme.
Verhoja+verhosysteemejä kutsutaan usein nimellä window treatments. Nimikin jotenkin antaa olettaa, että nyt on kyse jostain vähän monimutkaisemmasta kuin verhoista.
Kattotuulettimet/valaisimet ovat myös melko suosittuja.
Toin nämä retroverhot Suomesta!
Sitten keittiöön: astioidenkuivauskaapista ei ole kukaan kuullutkaan. Sen sijaan tiskialtaan edessä on usein ikkuna, että tiskaaja voi ihailla maisemia samalla kuin tiskaa... Ennemmin ottaisin sen kaapin; nimittäin kun minä tiskaan niin minä tiskaan, enkä katsele ikkunasta haaveillen.
Meidän astiankuivausteline on sijoitettu toiseen altaaseen, sillä pöytätila on niin vähäistä, ettei sitä raaski astioiden kuivaukseen uhrata.
Sitten astiakaapille: Corelle on kanadalaisten perusastiasto, joka maksaa n. 80 dollaria ja on lasia. Nää on sit niin käteviä arkiastioina, ajattelevat kanadalaiset. Hieno astiasto kaivetaan kaapista vain juhlapäivinä.
Corelle-astioiden materiaali on siis sellaista kätevää, jota voi nakella ja kolistella vaikka kuinka eikä se mene rikki. Itse en Corellesta välitä, sillä mun mielestä lapset syö tällaisilta kevyiltä, näitähän-ei-rikki-saa-millään -astioilta. Minä olen aikuinen ja tahdon syödä painavilta lautasilta (esim. Arabia). Ostin siis kirpputorilta oikeita lautasia.
Emme ole Corellelta välttyneet kuitenkaan, meillä on nimittäin Allun vanhempien vanha, retrokuvioinen astiasto. Sinänsä tykkään kuviosta, mutta tunnen oloni lapsukaiseksi syöntipuuhissa. Niitä lapsia odotellessa...
Tästäpä pääsemmekin sopivasti makuuhuoneen puoleen. Täällä makuuhuoneissa on harvoin vaatekaappeja niin kuin meillä (siis sellaisia, joissa on vaatetanko toisella puolella ja hyllyjä toisella puolella). Sen sijaan voi olla vaatehuone tai pieni komero. Vaatehuoneessa ei juuri koskaan ole mitään hyllyjä (tai ehkä pari ylhäällä), vaan sieltä löytyy usein vain vaatetanko. Alusvaatteet ja muut, jotka eivät henkareille taivu, säilytetään lipastossa makuuhuoneen puolella (
dresser). Minä kun olen tottunut laittamaan vaatteeni hyllyille niin on hankalaa säilytellä nyt siis suurinta osaa henkareilla. Enhän minä muista pitää edes kaikkia vaatteita kun ne ovat siellä piilossa! Jostain syystä meidän vaatehuoneet ovat aina melko täynnä, mistäköhän tuo johtuu?!
Siellä ne on kuin sillit purkissa!
Minusta tuntuu, että kanadalainen ostaa lakanasetin jokaiseen makuuhuoneeseen. Sitten kun se on likainen, se pestään ja laitetaan sama takaisin. Ainakin anoppilassa olen nukkunut tasan samoissa lakanoissa koko viiden vuoden ajan. Joka talossahan on pakosta myös kuivausrumpu, joten lakanat saa saman päivän aikana takaisin petiin. Pussilakanoitahan täällä ei myöskään ole käytössä yleisesti (vain kuuleilla ihmisillä kuten meillä, jotka on käyneet Ikeassa), vaan sen virkaa toimittaa lakana, joka on epäkäytännöllisyyden huippu.
Kanadalaiset petaa myös sänkynsä todella ärsyttävällä tavalla: peitto ja sen kyljessä oleva lakana tungetaan jalkopäästä patjan alle, jotta nukkuja on sellaisessa paketissa. En tykkää tästä tyylistä yhtään, sillä haluan tarvittaessa laittaa varpaat peiton ulkopuolelle. Hotellissa/vieraillessa revin siis ensimmäisenä peiton patjan alta pois, että voin nukkua villinä ja vapaana kuin suomalainen.
Kanadassa myös peitto ostetaan sängyn koon mukaan eli pariskunnalla on siis aina yhteinen peitto.
Kanadassa ei myöskään ole havaintojeni mukaan välttämättä päiväpeittoa. Meillä on tällainen virkattu tilkkutäkki!
Eikö tämä juttu koskaan lopu... miettii siellä lukija jos toinenkin!
Viimeisenä tahdon kiinnittää huomionne oviin sekä ovennuppeihin. Täällä on ovenripojen sijasta kaikkialla ovennupit.
Tässäpä vanhan mallinen ovennuppi, uusissa on lukko tuossa nuppiosassa.
Lukot tuntuvat olevan täällä aika heppoisia. Ilmeisesti voi aika helposti murtautua kotiinsa, jos on avain unohtunut (en ole kyllä itse kokeillut...). Onpa turvallinen olo siis...
Kanadan parlamenttitalossa oli muuten Abloyn lukot, pistin merkille kun kävin siellä kesällä! Turvallisuudessa kanadalainen luottaa siis suomalaiseen!
