Ottawan ostoksia

Miten käy kun peräkylällä asuva Maria pääsee isolle kirkolle? No se menee tietysti shoppailemaan eikä tule kotiin tyhjin käsin!

Kaikki alkoi kun ostin mukavat sandaalit, jollaisia minulla ei aikaisemmin ole ollutkaan (tai no ehkä lapsena).Suosittelen muuten Apple Saddlery -nimistä hevostarvikekauppaa jos halajaa terveyskenkiä - siellä on iso valikoima Birkenstockeja. Omani ovat Merrel -merkkiset, mutta Allu osti huonoksi menneiden Birkenstockien tilalle uudet.

Jo matkan alussa ostin itselleni kaksi toppia Smart Set -nimisestä liikkeestä. Shoppailu ulkomailla on muuten joskus mielestäni hankalaa kun ei tunne liikkeitä ollenkaan. Voi kyllä katsella ulkoa, että ovatko vaatteet mielenkiintoisen näköisiä ja minkälaista porukkaa siellä on, mutta jotenkin en ole löytänyt kovinkaan montaa kauppaa jotka tuntisin ihan omakseni. Täällä on mielestäni aika paljon ostoskeskuksissa vähän vanhemmille/ konservatiivisemmin pukeutuville kauppoja, joista käännyn aika nopsaan takaisin. Joissakin paikoissa taas hinta tulee esteeksi. Sitten taas jotkut paikat tuntuvat jo liian teineiltä omaan makuuni (ja ensi tammikuussa lasiin kolahtavaan kolmeenkymmeneen ikävuoteeni). Smart Set tuntuu kuitenkin suht osuvan omaan tyyliini ja hintahaarukkakaan ei ole kovin paha. Olen tosin alennusmyyntiostelija! Aikaisemmin tykkäsin myös vierailla Costa Blanca -nimisessä kaupassa, mutta nyt ne ovat kaikki kadonneet?!

Eilen vietin varmaan kaksi tuntia Forever21-liikkeessä kokeillen miljoonia eri mekkoja/ hameita/ toppeja/ yms. Olin katsellut muiden blogeista, että tuolta saa näköjään kivan näköisiä mekkoja. Poistuin 2x mekon ja 2x topin kanssa. Suosittelen piipahtamaan kyseisessä liikkeessä jos se sattuu eteen. Ottawassa on yksi eli ihan keskustassa Rideau Centerissä. Jos yritän verrata Suomessa oleviin liikkeisiin niin sanoisin, että on lähimpänä Gina Tricotia ja henkkamaukkaa.

Kenkäkaupoista lempparini taitaa olla Aldo, josta olen ostanut yhdet sandaalit, balleriinat sekä yhdet korkokengät. En tosin tällä reissulla!

Place D'Orléansista eli lähimmästä ostoskeskuksesta ostin Tommy Hilfiger -trenssin, jotta näyttäisin kuulilta kun tulen Suomeen. Osa heidän tuotteistaan ei ole oikein minun tyyliä, mutta olen sieltä varmaan silti jotain löytänyt. Jostain syystä niillä on ollut aina alennuksia kun olen siellä käynyt. Nytkin sain tuosta puolet pois ja maksoin n. 70 euroa (n. 85 CAD). Euron valuuttakurssi näyttäisi kyllä olevan ihan kamalalla tolalla tällä hetkellä kun 1 CAD = 0,81 EUR. Muistan sen kesän kun yksi dollari oli 66 eurosenttiä! Siinä mielessä minulle hyvä juttu kun tulen täällä dollareineni niin saan niillä paljon enemmän euroja, mutta olisihan se mukavampaa jos eurolla menisi vähän paremmin...

Höyrähdin myös kirpputorilla (Value Village) ja ostin (kah, tämä sana tuleekin joka lauseeseen) haalarimekon, topin, farkkutakin ja mekon. Toisella kertaa myös korvikset ja kaksi rannekorua.

Pakotin myös Allun ostamaan minulle pinkin pöllöpaidan ja itselleen vihreän puupaidan. Joskus vastaan tulee vaatekauppa mistä me molemmat saamme jotain! Hei kai pöllöt on vielä muotia Suomessakin?! Puuthan nyt on aina muotia, että Allu on turvassa.

Nämä Forever21 -mekot maksoivat 24 ja 29 dollaria. 

Onneksi olin jo suunnitellut ottavani kaksi laukkua (maksan yhdestä ylimääräisestä), että mahtuvat nämä uudet ostokset vielä mukaan. Kotoa lähtiessä toinen laukku painoi 23 kg ja toinen jotain huomattavasti vähemmän, n. 12 kg. Carry on -laukussa oli tosin enemmän tavaraa kuin mitä sinne loppujen lopuksi tulee, mutta uskon että enköhän selviä pakkausoperaatiosta melko kivuttomasti. Peukut pystyyn!

P.S. Minulle saa vinkata kivoja vaate- ja kenkäkauppoja tulevaisuutta varten!

Hammas- ja autoasiaa

Meillä on autossa navigaattori. Aloin tutkimaan sitä kerran ja huomasin, että tarjolla on vaikka mitä kieliä. Australian englanti - ei, saksa - ei, suomi - JOO! Automatkat sujuvat siis kotoisissa merkeissä!

Navigaattorin apua tarvittiin viime viikolla kun matkustin hammaslääkäriin Thunder Bayhin ihan itsekseni! Kääk! Tässä kohtaa voisinkin mainita, että kukkaroa tuo ei onneksi verottanut kuin $35 eli 27 € verran. Minulta paikattiin siis hammas. Vakuutus korvaa tällaiset "normijutut" melko mukisematta (75 %). Yksi hampaani tarvitsisi kruunun ja siitä vakuutus korvaa vain puolet. Maksettavaksi minulle jäisi reilut 500 dollaria (eli siis 390 € +). Hampaan voisi myös paikata niin kuin reiän, joka puolestaan olisi samaa luokkaa hinnaltaan kuin tuo viime viikkoinen. Nyt siis mietinkin, että kumpi vai kampi! Kruunu tietenkin kestäisi pitempään, toisaalta voi tuo paikkakin kestää. Mitenkäs Suomessa, kuka tietää paljonko kruunun laitto maksaa?

Takaisin viime tiistain ajeluun. Uskaltauduin hammaslääkärin jälkeen vielä jopa ostoksille ja kurvasin ostoskeskuksen pihaan. Parkkeerasin tietenkin jonnekin parkkipaikan perimmäiseen nurkkaan (paniikki - kato tuossa on vapaa paikka). Saaliiksi sain kahdet kengät: balleriinat (le chateau) ja sandaalit (Aldo). Olivat molemmat aika roimassa alennuksessa ja maksettavaa jäi lopulta 50 euroa yhteensä. Ei paha!

Ajelu Kanadassa ei nähdäkseni kauheasti eroa Suomesta. Muutama kummallinen juttu kuitenkin löytyy. Joka kulmassa on stop-merkki eli pitää koko ajan pysähdellä. Ohituskaista ei ole se joka päättyy vaan se laitimmainen kaista. Ärsyttävää! Minusta on väärin, että se joka ei ole ohittamassa saattaa jäädä sinne loukkuun kun taas ohittajalla on kaista millä päristellä. Parempi jos ohituskaista loppuisi kuin Suomessa niin ne hulluimmat eivät lähde enää ohittamaan kun itse jää ilman kaistaa. Ontariossa voi myös kääntyä oikealle vaikka olisi punainen valo. Pitää ensin pysähtyä ja sitten jos ei ketään tule niin voi kääntyä. Tämä on kyllä ihan kätevä juttu!

Selvisin siis kotiin kunnialla ja kiitos suomea puhuvan navigaattorin säästyin suuremmilta panikoinneilta. Nyt jos vielä vähän treenaisin niin ehkä uskaltaisin mennä siihen pysyvän ajokortin testiin!

Onks pussii?

Tänään haluaisin keskittyä johonkin muoviseen. Nimittäin muovikasseihin!

Stockmannin ja Kanadan muovikassit kaveeraa meidän keittiössä.

Kanadan kauppareissulla harvoin saa pakata itse omat ostokset. Vielä mitä - ei niitä tarvitse edes autoon kantaa itse jos ei huvita! Kanadassa on myös useimmissa ruokakaupoissa ilmaiset muovikassit: henkäyksen ohuet ja pienet pussit. Jos Suomessa ostokset saisi mahtumaan kahteen kaupan pussiin niin täällä lähdet kotiin 15 pussukan kera. Johan siinä alkaa kantoapua autolle jo tarvitsemaan! (Huom. totta kai olet kaupassa autolla, vain köyhät joutuvat ruokaostoksille jalkapelillä.) Pakkaajat eivät nimittäin laita kovin montaa tavaraa yhteen pussiin, koska ne ovat niin heppoisia. Joskus sama homma näkyy myös kangaskassien kanssa (meillä on aina mukana omat kangaskassit, koska pussimeri ei houkuttele). Olen katsonut suu ammollaan, kun kassatäti on pakannut isoihin ja tukeviin kangaskasseihini 2-3 juttua kuhunkin. Siis näin: voipaketti, hillopurkki, seuraava kassi... Yllättäen meillä  ei ollut kaksinumeroista summaa kasseja mukana, joten kassa meinasi siirtyä muovisiin. Minä pakkasin sitten itse kasseihini lisää ja kieltäydyin muovikasseista. Onneksi nykyisessä vakikaupassamme osataan pakata kangaskassit täyteen!

Tykkään niin paljon enemmän Suomen systeemistä, jossa pusseista joutuu maksamaan, mutta ne ovat sitten niin hyviä ja tukevia, että niitä tulee käytettyä useamman kerran. Nämä pussit ovat niin huonoja, että roskikseenkin niitä pitää laittaa kaksi päällekäin (siis jos kyse on keittiön roskiksesta, jossa on valumavaara). Muutenkin maksulliset pussit kannustavat omien kangaskassien hankkimiseen. Varmasti täällä on ihmisiä, jotka ottavat ilmaiset pussit poikineen eivätkä koskaan harkitsekaan omien kassien hankkimista. Onneksi osa kaupoista on siirtynyt maksullisiin muovikasseihin - ehkäpä vielä joskus kaikki! Osalla näkyy toki kangaskasseja olevan mukavan jo nytkin.

Kiitos Suomi!

Suomessa kiittelin seuraavia asioita:

Astiankuivauskaappi

On se vaan niin kätevä juttu tuo astiankuivauskaappi. Kanadassa tiskialtaan kohdalla on yleensä ikkuna, josta voi tiskipuuhien ohessa vakoilla naapureita. Minä olen pitänyt palopuheita astiankuivauskaappien puolesta, mutta eivät kaikki kanadalaiset niistä tunnu innostuvan. Ennemmin minä ainakin korjaan tiskit kuivumaan kaappiin ja säästän pöytätilassa kuin vilkuilen pihalle. Kun tiskataan niin silloin tiskataan eikä katsella haaveillen pihalle!

Stop!
Stopmerkit puuttuu joka kulmasta ja liikenne sujuu ihan eri tavalla. Kanadassa (taas puhun tälleen mututuntumalla, että siis ainakin Ontarion kokemukseni on tämä) kolmion sijaan viljellään joka risteykseen stopmerkkejä. Hermot menee tämän kanssa. Jotenkin ihan ärsyttää, että ei tarvitse ihmisen edes katsoa liikennettä kun pysähtyä pitää kuitenkin. Järjen käyttö ei ole siis suotavaa. Kaiken huippu on se kun risteykseen saatetaan laittaa joka suuntaan stoppi. Siis jokainen vuorollaan pysähtyy ja ensimmäisenä tullut menee ensin. Saattaa joutua myös pysähtymään vaikka vain vasemmalla on tie ja itse menee suoraan. Jes!

Yllättäen refleksini oli pysähtyä joka risteyksessä Suomessa ollessani...

Vesijohtovesi
Kylläpä maistuu vesijohtovesi hyvältä! Kanadassa joutuu juomaan aina kloorivettä. Toisissa paikoissa maistuu onneksi vähemmän, mutta olen myös maistellut sellaista herkullista uimahallin vettä. Yäk! Yllätys oli taas karmea kun palasin Kanadaan ja päätin ottaa janooni vettä hanasta.

Verot on jo hinnassa
Kanadassa hinnat ilmoitetaan aina ilman veroa, eli kassalla vasta saa tietää kuinka paljon ostos oikeasti lompakko verottaa. Eksyin aina miettimään Suomessakin, että "hmm siis tää on 5 €, hetkinen paljonkos se sitten on, ei kun ai niin tässähän on se vero jo!". Rasittava systeemi, eikö kanadalaiset voisi säätää lakia, että kaikkien tulee ilmoittaa hinta veroineen. Yksittäiset yhtiöt eivät varmasti tähän lähde, sillä asiaa tietämätön julistaisi varmasti, että onpa tuo kauppa kallis verrattuna muihin.

Mitä sinä kiittelet ollessasi Suomessa/ulkomailla?

Alennusmyynneissä

 The Works -hampurilaisravintola. 

Palataanpa vielä hetkeksi Ottawaan... Kävin tietenkin myös alennusmyynneissä pyörähtämässä ja höyrähtämässä. Täällä ostoshelvettiin pääsee taistelemaan jo Tapaninpäivänä ja tietenkin tyhminä suuntasimme sinne mekin. Kauemmaksi emme menneet kuin lähimpään ostoskeskukseen. Porukkaa oli solkenaan, mutta sain minä sieltä ongittua itselleni mieluisat Tommy Hilfigerin housut ja tunikan sekä Smart Set -liikkeestä kassillisen vaatteita 81 dollarilla (61 euroa). Jostain syystä Tommy Hilfigerin liikkeessä oli viimeksikin hullut alennukset, nyt maksoin 68 dollarin tunikasta vain 20 dollaria (eli 51 euron sijaan 15 euroa - kyllä kelpaa Marialle!). Smart Setistä ostamani hame oli koekäytön perusteella hitusen liian pieni, mutta sain sen vaihdettua seuraavana päivänä numeroa isompaan. Tässä kohtaa Kanada on huippu maa - ei tarvitse olla lippulappuja kiinni, vaan palautusehdoissa ollaan tosi rentoja. Ilman kuittiakin saa tavaroita joissain paikoissa vaihdettua.

Ensimmäisenä välipäivänä suuntasimme vielä MEC:iin eli ulkoilijan/ retkeilijän unelmakauppaan. Allu osti minulle syntymäpäivälahjaksi huippumahtavan violetin talvitakin ($80/60 €) ja vaihtoi joululahjaksi saamansa toppaliivin numeroa pienempään.

Lounasta söimme The Works -nimisessä hampurilaispaikassa (kuten kuvista näkyy!). Suosittelen ottawankävijöille, tarjolla on kymmeniä erilaisia hampurilaisvaihtoehtoja ja jokaisen saa myös kasvispihvillä tai portobellosienellä. Meidän piti odottaa pöytää lounasaikaan 20 minuuttia eli paikka on melko suosittu. Ottawasta löytyy Workseja useampiakin.

Paluumatkalla eksyimme vielä Pelastusarmeijan kirpputorille, josta löysin kaksi mekkoa, pinkit kumisaappaat hevosilla (ehdoton syys/kesävaruste) sekä hameen. Alennusta tumahti sielläkin -50 % että tämäkin sopii alennusmyyntikirjoitukseen!

Joko mielessä siintää tuleva Suomen matka vai mikä noin hymyilyttää?

Nyt on shoppailtu kyllä riittävästi taas vähäksi aikaa. Jospa seuraavan kerran Suomessa hyvässä seurassa!

P.S. Kävimme myös Ottawan uudessa JÄTTIkokoisessa uudessa Ikeassa, jossa pyörähdimme vain ruokaosastolla kahmimassa pullotolkulla glögiä ja pari sillipurkkia. Kyllä nyt kelpaa!