torstai 29. syyskuuta 2011

Terveydeksi

Olen onnekkaana (?) päässyt kokeilemaan ontariolaista terveydenhuoltoa jopa kolmeen kertaan! Jännä juttu, sillä Joensuussa asuessani en käynyt kertaakaan kunnallisella puolella lääkärissä, kiitos YTHS:n.

Täällä provissi vakuuttaa asukkaansa ja myös minä sain kolmen kuukauden odotteluajan jälkeen OHIP-korttini. OHIP tulee sanoista Ontario Health Insurance Plan. Tämä kolmen kuukauden odotteluaika on muuten myös voimassa jos muuttaa provinssista toiseen.

Ensimmäinen lääkärireissu koski nyrjähtänyttä nilkkaa ja kustansi minulle n. 350 dollaria/251 euroa kun se tapahtui ennen tuon maagisen kolmen kuukauden tultua täyteen. Silloin tuli tuumattua, että kannattikohan tuo koko reissu... Eipä sille nyrjähtäneelle nilkalle voi oikein edes tehdä mitään ja kinkkasin kotiin kainalosauvojen kanssa (olivat vieläpä vanhaa mallia jolle sukulaiset nauroivat mahat kippurassa kotosuomessa). No, tulipahan ainakin selvitettyä, ettei kyse ollut mistään vakavammasta! Allulla on työpaikan kautta sairausvakuutus, joka korvaa myös minut, mutta ei ole vielä ihan selvillä, että korvaavatko myös tämän.

Takkuisen alun jälkeen olen käynyt lääkärillä korttiani näyttämällä ihan ilmaiseksi. Hieno juttu! Onneksi asiat eivät ole täällä niin kuin USA:ssa. Juttelin kesällä amerikkalaisten turistien kanssa ja he kertoivat että maksavat 1000 dollaria kuussa sairausvakuutusta, mutta silti lääkärissä käynti voi maksaa tuhansia. Oikeastaan sairausvakuutus on siis hyödyllinen vain jos tarvitsee jonkun isomman leikkauksen. Terveydenhuoltouudistuksesta oltiin kuitenkin montaa mieltä: osan mielestä hyvä juttu, mutta osaa pelotti se, että kun rahalla ei enää pötkitäkään lääkärin vastaanotolle niin joutuu sitten tarvittaessa odottamaan leikkausta yms muun "rahvaan" kanssa. Kyseessä oli kuitenkin melko varakkaat turistit, joten mahtaa olla köyhemmän väestön parissa mielipiteet erilaisia.

Kanadassa (tai ei ainakaan Ontariossa?) terveydenhuoltoon ei kuulu hammashuolto. Tämä onkin minulle ajankohtainen aihe, kävin nimittäin tänään hampaiden puhdistuksessa. Tämä "lysti" maksoi 240 dollaria  eli 172 euroa. Tuli ihan tarpeeseen, nimittäin edellisen kerran hampaat on varmaankin kunnolla puhdistettu lukioaikoina... Hyvä Maria! Se YTHS:n hamppilääkärihän oli maksoi niinkin paljon kuin 13 euroa/40 minuuttia. Allu kävi myös itse eilen ja sai passituksen mennä vielä ensi viikolla uudestaan.

Onneksi Allun työpaikalta saama vakuutus kuitenkin korvaa hammashuollon vaikkakaan ei ihan kokonaan. Jos pelkkä hampaiden puhdistus maksaa tuon verran niin paljonko maksaa sitten ihan oikea hammaslääkäri! Apua! Ei ihmekään, että aikoinani tarjoilijana työskennellessä yhdellä kokillamme ei ollut juurikaan hampaita enää jäljellä. Vakuutukseen ei ollut varaa ja ilman vakuutusta hänellä ei ollut varaa käydä hammaslääkärissä. Ratkaisu - omin käsin pihdeillä hampaat pois.

Allu saa tosiaan kesäaikana metsäpalomiehenä nämä terveysedut, vaikkakaan tähän nykyiseen sopimukseen ne eivät kuulu. Koska hän olisi kuitenkin ollut metsäpalomiehenä jonnekin lokakuulle asti ja on sieltä jollain tapaa virkavapaalla, hän saa edelleen nämä edut. Sen jälkeen maksamme erillistä vakuutusta hammashoitoa varten (kuuluu siihen muutakin, mutta tuo nyt ehkä päälimmäisenä tarpeena). Muistaakseni tämä maksaa meiltä vähän alle 300 euroa kuukaudessa. Huh huh! Aika kova hinta, mutta näillä hinnoilla ei varmasti tarvitsisi käydä kuin kerran hammaslääkärissä niin jo kannattaa maksaa vakuutusta. Ja vakuutusyhtiöt nauraa...

Hampaiden puhdistus sujui tosin melko rattoisissa merkeissä, oli meinaan tuolissa hieronta ja samalla pystyi katsomaan telkkarista valitsemaansa ohjelmaa! Ei siellä YTHS:llä ollut kyllä tuollaisia...

Valitsisin kuitenkin ennemmin Suomen systeemin kuin tämän!

tiistai 27. syyskuuta 2011

Jos viiniä mielit


Jos Ontariossa mielii saada olutta tai muita alkoholijuomia on suunnattava joko LCBO-kauppaan tai The Beer Storeen ostoksille. LCBO tulee sanoista Liqour Control Board of Ontario, ja siellä myydään laidasta laitaan alkoholituotteita. The Beer Storesta puolestaan saa olutta sekä joitain juomasekoituksia (samantyylisiä kuin Breezerit).

Myös täältä meiltä löytyy LCBO sekä The Beer Store! Siidereitä ei täällä ole kovin montaa, mutta LCBO:sta löytyi sekä Strongbowta että Magnersia. Olen nähnyt muualla myös Rekordelig metsämarjaa. Missä on mansikka-lime eli paras maku?!

Wash & Dry viittaa LCBO:n vieressä olevaan itsepalvelupesulaan.

Olen nähnyt näiden lisäksi jossain isommalla paikkakunnalla pelkästään viineihin erikoistuneen kaupan, olisikohan nimi ollut The Wine Store... En muista!

The Beer Store on mielestäni tunnelmaltaan sellainen joka miehen kaljakauppa; LCBO puolestaan on vähän hienompi ja siistimpi. Ja votkahyllyltä löytyy Finlandiaa!

Provinssia vaihtaessa alkoholilait muuttuvat, ja Quebecissa myös kulman kioskilta saa olutta poikineen.

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Luurin päässä

Mullapa soi äsken puhelin! Juu! PUHELIN! Ihkaoikea KÄNNYKKÄ!

Tähän ihmeeseen on päästy näin:

Kuulimme kaveriltamme toisesta palveluntarjoajasta, joka ei velota kaukopuhelumaksuja ollenkaan Kanadan sisällä. Lisäksi heillä ei ole määräaikaisia sopimuksia. Puhelin täytyi hankkia heiltä (täällä Thunder Bayn alueella ei ole vielä heillä käytössä sim-kortteihin pohjautuva verkko, joten meidän puhelimet eivät käyneet), mutta heidän perussamsunginsa (mielestäni näytti samalta kuin toisen firman) hinta oli vain $75/55 euroa. Kaiken huipuksi meidän ei edes tarvitse oikeastaan maksaa puhelimista mitään vaan heillä on tällainen systeemi, että jokaisesta laskusta 10 % menee puhelimen maksamiseen. Jos vaihtaa toiseen liittymään silloin joutuu tietenkin maksamaan jäljellä olevan summan. Sopii minulle! Jos taas ei vaihda niin periaatteessa ei ole joutunut maksamaan puhelimesta mitään! Puhumattakaan siitä, että tämän firman puhelin maksaa alle puolet mitä paikallisen puhelinyhtiön sama kännykkä... Hah!

Pakettimme maksaa $35 - n. 26 e/ kk ja siihen sisältyy 150 minuuttia puheluita sekä rajoittamattomat tekstiviestit Kanadan sisällä. Lisäksi meidän väliset puhelut ovat ilmaisia sekä kaikki puhelut illalla ja viikonloppuina. Eipä pöllömpää!

Marssimme siis pari viikkoa sitten ollessamme Thunder Bayssa kyselemään liittymää. Thunder Bayssa oli kaksi paikkaa, jotka myivät näitä liittymiä. Molemmista oli puhelimet loppu! Pettymys.

Viime lauantaina suuntasimme taas Thunder Bayhin ja puhelinkaupoille. Jälleen oli puhelimet loppu ensimmäisestä kaupasta... vaan toisesta kaupasta löytyi näitä perusmallisia samsungeja ja kaikki muut olivat loppu. Kaupat tehtiin! Nyt ongelmana on tietysti se, että kun molempien kännykät ovat samaa mallia niin niiden erottaminen toisistaan onkin välillä haastavaa... Eipä sillä että kumpikaan välttämättä muistaisi puhelintaan raahata mukana, melko hyvin unohtui se tuona 7 kk tauon aikana!

Ring ring!

P.S. Muuten emme ole tekniikan kanssa yhtä onnekkaita, meillä ei nimittäin vieläkään ole nettiä... Ehkäpä huomenna tai ylihuomenna, peukut pystyyn, että asentajamies on armollinen! Tutkimme jo että vaihdammeko firmaa kun ei sitä nettiä ala kuulumaan...

torstai 15. syyskuuta 2011

Haukkaa paahtoleipää ja reippaasti tunnille!

Olin tänään aamulla tunnin vapaaehtoisena paikallisella koululla. Koululla tarjoillaan lapsille aamupalaa vapaaehtoisten voimin. En ole ihan varma keneltä tulee rahoitus, koululautakunnalta vai lahjoituksina? Ruokailupaikkana oli liikuntasali, jossa oli pyörillä olevia pöytä- ja penkkiyhdistelmiä. Olin siis ainoa vapaaehtoinen ja minua opasti joku rouva, jonka muusta toimenkuvasta en ole ihan varma.

Tarjolla oli paahtoleipää (margariinilla tai hillolla), paahdettuja rusinabageleita tuorejuustolla (tavallinen tai mansikanmakuinen, täällä ihan normaali aamupalaruoka, minusta vähän kummallinen), muroja, juustotikkuja, vesimelonia sekä juomaksi maitoa ja kaakaota. Saattoi olla jotain muutakin, en nähnyt oliko toisella pöydällä muuta kun olin itse paahto- ja voitelusavotassa. Aloitin paahtamisen viisi yli kahdeksan ja paahdoin ja paahdoin ja paahdoin kunnes kello tuli viittä vaille yhdeksän. Heillä on sellainen paahdin johon voi syöttää leipiä ja ne matkustavat hitaasti eteenpäin, kunnes tipahtavat valmiina voideltavaksi. Eli laita leipä, voitele toiset, anna lapselle pinosta kolmannet, laita leipä taas... yms. Aamupala alkaa klo 8:30 ja yhdeksältä alkaa siis lapsilla koulu.

Lapsia koulussa on n. 160 joten kyllä siinä pieni hulinakin kävi. Tosi kohteliaita olivat lapset ja yksi kehaisi kaulakoruani. Menen ihan mielellään uudestaan jos vain vapaaehtoisista on pulaa!

tiistai 13. syyskuuta 2011

Puutarhaunelmia?

Ja kuinka kävi sen puutarhan?

(Olen pantannut tätä postausta koko muuton ajan, joten tässäpä se nyt sitten on!)

Tältä se puutarha näytti ennen kuin hylkäsimme sen:



Retiisejä.
Tomaatit kasvaa!

Iso! Otimme isoimmat tomaatit mukaan ja ne punastuivat auringonpaisteessa ikkunalaudalla. 

Kurkku porkkanoiden seassa.

Mikähän se tämä olikaan....?

Sipulit ei kelpaa metsäpeuroille.



Tämän paprikan Allu oli ostanut loppukesän puutarha-aleista. Siinä oli kasvanut kaksi hienoa paprikaa. Sitten tuli metsäpeurat ja ei muuten kasva enää.

Nappasin samalla myös kuvia Drydenin pihan luonnon kukista. 

Keltainen.

Violetti (normaalisti valkoisia, mutta ilmeisesti meidän maaperä on tässä niin kummallinen että kukat päättivät vaihtaa väriä).

Keltainen nro 2.

maanantai 5. syyskuuta 2011

Puhelinpalvelua


Varoitus: tässä kirjoituksessa on valitusta, kitinää, kiukuttelua ja ärsyyntymistä.

Olemme tutkailleet mahdollisuutta hankkia kännykät, olemme nyt kuitenkin olleet lankapuhelimen varassa jo pitemmän aikaa ja olisihan se mukava siirtyä nykyaikaan. Valitettavasti voimme tässä maailman kolkassa hankkia kännykkäliittymän vain yhdeltä palveluntarjoajalta ja emme ole olleet kovinkaan innoissaan heidän ehdoistaan. He siirtyivät "jo" SIM-korttien käyttöön viime marraskuussa, joten päätimme siis tiedustella josko voisimme saada liittymät mukaan ja laittaa SIM-kortit siis omiin kännyköihimme ihan omatoimisesti kun pääsisimme kotiin. Tässä vaiheessa kännykät sijaitsivat siis vielä Drydenissa. Tämähän ei valitettavasti kuitenkaan käynyt, sillä "voi olla että teidän kännykät ei pelaa tässä 3G/4G-verkossa" ja "tarvitsemme kännyköiden takaa tiedot sen mallista". Vähän kyllä ihmetytti, sillä eipä meillä tuolla Suomessa koskaan tarvitse mitään kännykkämallia antaa kenellekään liittymää varten. Tiesin myös että oma kännykkäni oli 3G-puhelin, joten sen suhteen en nähnyt olevan ongelmaa.

Allu puhuu puhelimessa. Huom. kuva lavastettu. Lue lisää niin tiedät miksi.

Seuraavalla reissulla siis toimme kännykät mukanamme ja marssimme tällä kertaa ihan liikkeeseen (aikaisemmin olimme vain ostoskeskuksessa sijaitsevalla pisteellä asioimassa). Selitimme tilanteen, ja nainen hyvin epäileväisesti ilmoittaa, että kyllä hän voi kokeilla, mutta ei ne varmaankaan toimi. Otti kännykät ja poistui takahuoneeseen. Jonkun ajan päästä tulee takaisin ja ilmoittaa, että ne eivät valitettavasti toimi heidän SIM-korttien kanssa, "nämä teidän kännykät taitavat olla lukittuja". Eivät varmasti ole lukittuja, sillä kummallakin on ihan normaali liittymä ja kännykätkin ostettu eri aikaan eikä liittymän kanssa.

Myyjätär siirtyi esittelemään puhelimia mitä heiltä voisi ostaa. Eri malleja oli n. 15, joista useimmat Smart Phoneja (joita emme halunneet, sillä niiden kanssa oli pakko ostaa $25/kk/hlö eli n. 18 € hintainen datapaketti). Kytkykauppakännyköitä oli tarjolla vuoden, 2 vuoden ja 3 vuoden sopimuksiin. Hinnat kännyköillä oli aika tuntuvat ellei sitten olisi ottanut sitä 3 vuoden tai 2 vuoden sopimusta. Ilman määräaikaista sopimusta perussamsung maksoi $160/115 € ja muut yli $500/360 €. Mehän tosiaan olemme täällä nyt todennäköisesti vain 6 kk, joten olisimme korkeintaan voineet sitoutua vuodeksi, ja sekin olisi jo vähän turhan kauan aikaa (täällä joutuu nimittäin kännyköilläkin maksamaan kaukopuhelumaksuja ja myös kun vastaanottaa puhelun heti kun poistuu tietyltä alueelta). Lähdimme siis tyhjin käsin liikkeestä.

Meitä kovasti ihmetytti, että meidän kännykät eivät sitten toimisikaan heidän verkossaan, nimittäin molemmilla oli suomalaisten SIM-korttien ollessa kännykässä ihan reippaat 5 pykälää. Päätimme siis tarkistaa netistä, oliko puhelimet 3G-puhelimia. Kävi ilmi, että Allun kännykkä ei ollut mutta minun oli. Allu meni vielä tiedustelemaan liikkeestä, että miten tämä nyt oikein on mahdollista. Lopulta myyjätär kauttarantain tunnusti, että eihän se kännykkä toimi kun sitä heiltä ei ole ostettu...

"Jaa mitäs se sinne kuuluu?" Huom. tämäkin kuva on lavastettu.

Olisin arvostanut jos jo ihan ensimmäinen myyjä olisi reippaasti tunnustanut, että valitettavasti vain heiltä ostetut kännykät toimivat heidän SIM-korteillaan. Olisi säästynyt paljolta pelleilyltä... Nyt siis meillä on vaihtoehtona ostaa heiltä kännykät tai etsiä joku tuttu, jolla olisi tallessa vanha saman yhtiön kännykkä. Tietysti ne heidän kännykät ovat sitten lukittuja, että kun seuraavan kerran muutamme niin sehän on ostettava taas uusi kännykkä kun edellinen ei toimikaan uuden yhtiön kanssa. Nyt siis olemme ilman puhelinta ja kuulostelemme, jos löytyisi joku jolla on kyseisen yhtiön puhelin jossain tallessa. Ihan periaatteesta ei haluttaisi ostaa heiltä uusia kännyköitä!

Ottaa niin pannuun!

Tässäpä vielä muutamia faktoja liittymistä, mitkä olisimme ottaneet. Kyseessä on kahden puhelimen pakettihinta.

$45/32 € paketti/kk
sisältää
- 400 puheminuuttia jaettuna kahdelle puhelimelle (sekä itse soitetut että saapuvat puhelut lasketaan)
- ylimenevät minuutit 35c/25 snt/min
- illat ja viikonloput ilmaisia lähialueelle ja saman yhtiön puhelimiin
- meidän kesken puhelut ilmaisia

Lisämaksusta $15/11 €
- rajoittamaton määrä tekstiviestejä Kanadassa
- numeron näyttäminen (ilman tätä palvelua ei siis näy ollenkaan että mistä numerosta on soitettu)

En muista oliko siinä vielä jotain muuta. Näitä tietoja ei luonnollisesti saa etsittyä yhtiön nettisivuilta... Sinänsä reilu parikymppia henkilöä kohden ei ole mielestäni iso kännykkälasku, mutta meidän soittomäärällä varmasti Suomen hinnoilla pääsisi paljon halvemmalla. Jos haluaa liittymän ilman tällaista pakettia silloin jokainen minuutti ja tekstiviesti maksaa ainakin tuon 35c/25 snt eli humanistin matikalla ei ole kovin kannattavaa jos vähänkään aikoo soitella tai tekstailla.

Kyllä on helppoa! Tai on jos suostuu maksamaan...

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Muuttolintu eli talveksi etelään


No eipä me nyt niin kauhean etelään olla muutettu, vain 450 kilometriä!


Muutto on suoritettu onnistuneesti. U-Haulilla toimme tavarat tänne uuteen kotiin. Pakettiauton vuokraus oli melko edullinen kun vuokrasimme sen Thunder Baysta ja palautimme samaan paikkaan. Vuokraus maksoi $193/n. 140 € ja siihen sisältyi 875 kilometriä ja kolme päivää.

Meillä ei ole vielä nettiä, joten tämä blogin päivitys on jäänyt siis sen vuoksi. Onneksi kirjastonsetä opasti kuinka heillä on langaton netti ja voi tulla iltasella vaikka tuohon heidän parkkipaikalle jos tarvitsee käyttää nettiä ja kirjasto on kiinni. Puhelintakaan meillä ei vielä ole, harkitsemme tässä hankkisimme kännykät vaiko lankapuhelimen. Tavaroista on purkamatta vielä varmaan suurin osa, parhaimmassa kunnossa ovat keittiö, kylpyhuone sekä makuuhuone eli ne mitä eniten tarvitsee!

Etsi kuvasta kanadalainen.

Asumme nyt siis Thunder Bayn lähellä pienellä paikkakunnalla. Asukkaita on n. 1800; löytyy kauppa, kirpputori, rautakauppa, apteekki, jokatavarankauppa, kirjasto, LCBO eli paikallinen alko. Eiköhän näillä pärjätä kun se city ei kuitenkaan niin kauhean kaukana ole. Tähän mennessä kaikki paikalliset ovat olleet todella ystävällisiä ja valehtelematta jokaikinen kertoo mummostaan, isoisoisästään, äidistään, naapuristaan, yms, joka on suomalainen. Meidän vuokranantajan nimikin on ihan tälleen tutusti että Mikko! Itse Mikko ei kyllä puhu suomea, vaikka äitinsä suomalainen olikin.


Täällä Superiorjärven rannalla maisemat eivät ole hassummat! Huono puoli on keskustasta läpi menevä juna. Paikalliseen tapaan nimittäin junan saapuessa tasoristeykseen sen tulee tuutata varoituksena mahdollisille autoilijoille/jalankulkijoille. Sinänsä ihan hyvä juttu, vaikka melu onkin kova. Yölläkin junat tuuttailevat, ja voi kuinka ääni kulkeutuukaan kauniisti täällä laaksossa! Kuinkakohan kauan kestää ennen kuin junan tuuttaus on vaan mukava pieni taustamelu? Siellä kotopuolessa tiedetään varmaan sukuni hyvät unenlahjat, eli kyseessä saa olla aika iso ääni ennen kuin meikäläinen herää. Yössä ei onneksi kuitenkaan mene kuin pari junaa, että ehtii siinä junien välissä nukkua kuitenkin.