House hunting

Olemme etsiskelleet taloa täältä Thunder Baysta. Ihan jopa ostoaikeissa! Vuokrat ovat niin korkeita, että tuntuu turhauttavalta maksaa sellaista summaa jollekin muulle. Tässä vähän esimerkkejä:

Huone omakotitalossa: $350-550/ 264-415 euroa
Kaksio: $600-900/ 453-680 euroa
Kolmio: $800-1200/ 604-906 euroa
Talo: $1000-2200/ 755-1662 euroa

Meillä kun on koirat niin asuttaisiin mieluiten jossain missä on piha. Ehkä olen piloille hemmoteltu kun olen asunut täällä koirien kanssa aina taloissa, mutta ajatus kerrostaloasumisesta koirien kanssa ei houkuttele. Niin kätevää kun voi vain laittaa koirat pihalle eikä tarvitse joka hädän vuoksi lähteä koiria narun nokassa kävelyttämään. Muutenkin olen (sukuuni tullut ja) aamu-uninen niin juuri pystyn silmät sikkarassa päästämään koirat ulos, mutta jos silloin jo heti joutuisi kävelylle niin ei olisi meidän talossa kovin leppoisat tunnelmat silloin kukonlaulun aikaan...

Vaihtoehtoina oli siis kamalat läävät halvemmalla tai kalliimmat (esim. 1200 + lämmitys, vesi, yms) asunnot/talot. Auts! Hirvittää ajatellakin, mitä vuokria jossain Torontossa on!

Kaiken huipuksi koiranomistajan asunnon etsintä näillä markkinoilla on niin turhauttavaa. Niitä parempia kämppiähän ei todellakaan saa jos ihan rehellisesti kertoo, että on lemmikkejä. Eikä välttämättä edes niitä huonompia! Kissat olisivat moneen paikkaan kelvanneet, mutta eivät koirat. Tähän nykyiseenkin kämppään päästiin koirien kanssa varmaankin vain sen vuoksi, kun satumme tuntemaan vuokranantajat.

Aloitimme talojen katselun käymällä muutamassa asuntonäytössä, ja yhdessä niistä tapasimme kiinteistövälittäjän, jonka olemme nyt valinneet etsimään meille taloa. Olemme hänen kanssaan käyneet katsomassa ehkä vajaat kymmenen taloa. Mukana on ollut vasta remontoitua ja vanhempaa polvea (kuvittele oranssit kokolattiamatot ja Paavin kuva seinällä). Vihdoin viime viikolla satuimme kahteen taloon, joista pidimme molemmista. Apua, mikä dilemma?! Päätimme lopulta kuitenkin tarjota vain toisesta, sillä yksinkertaisesti pidämme siitä enemmän ja mitä jos sitten harmittaisi, jos sattuisi saamaan sen kakkosvaihtoehdon. Luonnollisesti kakkosvaihtoehdosta tarjoukset otetaan vastaan päivää ennen kuin lempparista, eli ei voi jättää sitä Plan B:ksi... Ja näillä markkinoilla ne eivät jää hyllylle vaan menevät kaupaksi. Nyt siis peukut pystyyn siellä!

Toisaalta en usko, että se olisi meille maailmanloppu, jos joku muu sattuisi nappaamaan kyseisen talon paremmalla tarjouksella. Kunhan erona ei ole 49 dollaria, niin kuin välittäjällemme oli käynyt hiljattain! Meillä on kuitenkin koko kesä aikaa etsiskellä taloa, sillä tämä asunto on meidän elokuun lopulle.

Onko kenelläkään tarjota asunnon osto/remppaus/yms -vinkkejä?

Kevättä ilmassa?

No terve!

Muutettiin puolitoista viikkoa sitten kesäkämppään opiskelija-alueelle. Paikka on tuttu, Allu on nimittäin asunut täällä pari vuotta ollessaan opiskelijana. Hänen kaverinsa vanhemmat omistavat asunnon. Heillä kun on viisi lasta niin ostivat Thunder Baysta asunnon, jossa kelpaa lasten asua samalla kun ovat ylipistossa. Viime lukuvuoden täällä asui yksi tyttäristä kahden muun tytön kanssa. Kesän he ovat kaikki kuitenkin poissa kesätöissä.

Minäkin jouduin sitten kesäksi töihin! Minulle tarjottiin nimittäin osa-aikaista pestiä toimistosta, missä olin jo kevään. Otin työn vastaan - varsinkin kun vapaita lupailtiin niille ajoille kun minulle on tulossa vieraita Suomesta.

Viime viikolla meitä hellittiin vielä lumimyrskyllä. Parin päivän ajan satoi kunnolla lunta ja sitä jäi maahankin ihan kunnon kerros. Nyt lumi on jo suurimmaksi osaksi sulanut, onneksi. Ihmiset alkavat olla jo väsyneitä kevään odotteluun! Tänään oli jo onneksi melko lämpöstä!

Intiaanitaide

Olen tykästynyt Kanadan alkuperäsasukkaiden taiteeseen. Aiheena on yleensä luonto, eläimet sekä ihmisten ja luonnon vuorovaikutus. Tässäpä muutama kuva (täältä ja täältä)!

Meillä on myös muutama kortti taiteilijalta, jonka tyyli on vähän samanlainen, mutta en ole varma onko hän alkuperäisasukas. Ainakaan ihan perinteisimpää intiaanitaidetta hän ei edusta. Kuvat täältä. 

Mitäs itse tykkäätte tällaisesta taiteesta?

Sauna

Olen kirjoittanut jo kerran aikaisemmin saunan kaipuustani, mutta nyt se taas iski!

En ole koskaan ollut ahkera saunomaan. Meillä kotona käytiin muistini mukaan ehkä kerran viikossa saunassa. Pärjäsin ihan hyvin vuosikausia kerrostalossa ilman omaa saunaa tai edes saunavuoroa. Välillä kun (lähinnä kai asuessani Allun kanssa - hänen pyynnöstään) otimme saunavuoron, saattoi olla kuukaudessa kerran kun oikeasti pääsimme saunaan asti. Unohdin koko jutun tai sitten muuten vain ei vaan tehnyt mieli saunoa. Minun saunottelu ei katso kelloa vai halu on spontaani. Vuoden verran meillä oli jopa oma sauna kerrostalossa ja se sopi hyvin minulle. Silloin kun teki mieli saunoa niin ei kun sauna lämpimäksi. Tuskin saunoimme kuitenkaan enempää kuin kertaa viikossa.

Täällä kuitenkin huomaan miten tärkeä asia saunominen minulle kuitenkin on. Joskus minä mietin ihan ihmeissäni: miten voi olla maa ja kulttuuri ilman saunaa, ihmiset hoitavat päiväaskareensa, käyvät töissä ja hoitavat lapset. Ilman saunaa! Käyvät aamulla suihkussa ja siinäpä se. Puhtaina, mutta ilman lauteita. Ihan niin kuin se olisi normaalia! Oikein hämmästelen asiaa:

- Ajatella! Ei saunaa!
- Onpa kyllä eriskummallista!

Suomessa sauna on niin oleellinen osa kulttuuria. Sitä on vaikeaa selittää kanadalaiselle. Ensimmäisenä he usein tarttuvat vaan pintapuoliseen asiaan eli alastomuuteen. Silmät pyöreinä ja skandaalintoivossa kyselevät, miten me voimme mennä saunaan toisten kanssa - joskus vielä tuntemattomien ihmisten kanssa! Mutta kun siihen on tottunut niin ei se tunnu miltään!

Täältä löytyy saunoja omakotitaloista ja jopa yleinen sauna (Kangas Sauna), kiitos suomalaisten maahanmuuttajien. Samaa saunomiskokemusta kuin Suomessa en ole kuitenkaan saanut täällä. Bikinit tai shortsit päällä, hieman uhmaa mukana ("saunottiin viimeksi kuusi tuntia!"), kädessä olutjuoma, peseytyminen jää väliin, vähän ollaan olevinaan kerta ollaan jopa päästy saunaan.

Pääsin Allun työkavereiden luona saunaan viime vuoden puolella. On se niin jännää nähdä miten erilainen sekin oli! Saunaan kulku oli jonkinlaisen varastohuoneen kautta. Varastohuoneen yhdessä syvennyksessä oli suihku, joka oli eristetty muusta huoneesta suihkuverholla. Jos saunasta (jossa oli muuten betonilattia) siis pinkaisi pesulle, piti hipsutella kylmässä varastohuoneessa ja pomppia kylmissään odotellen veden lämpenemistä.

Toisaalta olen ollut myös saunoissa, joissa pesumahdollisuutta ei ole ollenkaan. Tämä oli siis paremmasta päästä... Toisen kaverimme mökillä saunan jälkeen puettiin vaan vaatteet päälle ilman mitään suihkuttelua. Järveen pystyi toki pulahtamaan, mutta oli meinaan aika kylmää silloin. Pakolla hyppäsin sinne kuitenkin, koska vaatteiden pukeminen saunan hikiselle iholle ei houkutellut. Mitä ihmeen järkeä koko saunassa on jos sinne ei mennä peseytymään? Tuntuu, että monilta on mennyt ohi koko saunomisen perusidea.

Olen käynyt myös Kangas Saunassa Allun kanssa kerran. Paikka oli kyllä yllättävänkin kiireinen, jouduimme odottelemaan vapaata (ja siivottua) saunaa jonkin aikaa. Paikassa on pienten saunojen lisäksi isompia saunoja. Moni tuntuikin vuokraavan saunan bileitä varten tai muutaman kaverin kanssa illanviettoon. Viereisessä saunassa oli aikamoiset pippalot huudoista päätellen menossa. Sauna oli tästä syystä melko karu, ovenripa oli rikki ja lattian lisäksi betonia oli alalaude. Ei kai bilettäville opiskelijoille kannata muuta tarjotakaan. (Näimme tosin keski-ikäisen pariskunnan tulevan myös saunomaan, että käy siellä siis ilmeisesti muutkin).

Harmikseni sauna oli kuitenkin aivan liian lämmin. Sellainen ettei löylyä pysty heittämään, kun muutenkin on niin tukalat oltavat. Suihkuhuoneessa ja pukeutumishuoneessa oli viileämpää, mutta silti niin lämmintä, että piti pukea vaatteet kunnon hien päälle. En tiedä kuinka paljon tulee käytyä tuolla saunassa... Ei ainakaan vielä houkuta!

Allu on ollut isommassakin saunassa ja sanoi, että siellä ei pukuhuoneessa ollut samanlainen trooppinen tunnelma. Minulle tärkeää saunan jälkeen on päästä vilvottelemaan ja inhoan vaatteiden pukemista liian lämpimässä tilassa. Esimerkiksi suihkun jälkeen en juuri koskaan pue vaatteita kylpyhuoneen puolella. Entinen kämppiksemme pukeutui puolestaan aina vessassa suihkun jälkeen. Minä vaan reippaana ja saunakulttuuriin tottuneena porhalsin pyyhe päällä makuuhuoneeseen. Luulen, että häveliästä kanadalaista vähän ahdisti!

Kertokaas tekin erilaisista saunakokemuksistanne! Kuinka paljon muilla ulkosuomalaisilla saunaa on ikävä ja miten sitä tuskaa olette helpottaneet? Entäpäs onko kenelläkään kommentteja pohjois-amerikkalaisten alastomuuspelkoon liittyen?

P.S. Kävimme kuuntelemassa luentoa suomalaisesta shamanismista. Luennon pitäjä sanoi hyvin: saunassa ollaan alasti ja avoinna, ei siellä voi salailla vaan kaikki tulee ilmi. Ei suomalainen voi luottaa sellaiseen ihmiseen, jota ei ole nähnyt alasti.

Kuva: taloon.com

Toiveajattelua

Tämän viikon oli oikein keväinen tunnelma. Linnut lauloivat, vesi solisi, olin jopa parina päivänä kevättakissa ulkona.

Chili komentaa puussa istuvaa lintua

Kunnes tuli tämä päivä ja lumimyräkkä. Hohhoi!

Kevät, tule jo!

Elävien kirjoissa

Kanadan "punainen jaffa"

Sairaus kampitti minut sängyn pohjalle lähes koko viikoksi. Toivottavasti olo on tänään parempi ja pääsen huomenna taas töihin. Onhan minulla viikossa niitä työpäiviä kokonaista kolme, että mieluummin menisin töihin kuin jättäisin menemättä... Olen kyllä jo sen verran reipas ollut että noin vain laittanut pyykit koneeseen. Eiköhän tästä vielä töihin selvitä!

Kesästä ja keväästä jo haaveilen, mutta valitettavasti talvi on ja pysyy. Innolla suunnittelen kavereitteni kesäkuun reissua Kanadaan. Jos on matkavinkkejä Torontoon, Niagaran putouksille tai Buffaloon, USA:an, niin laittakaa kommenttia! 

Postia verokarhulle

Täällä eletään veroilmoitusaikaa. Ah ihanuutta! Paljastettakoon nyt sen verran että olen töissä veroilmoituksia tekevässä firmassa nyt veroilmoitusajan eli huhtikuun loppuun asti.

Täällä pitää tehdä veroilmoitus itse eikä verohallinnolta tule esitäytettyä ilmoitusta kuin Suomessa. Sinänsä käytäntö on ehkä vähän tyhmä, koska samat laput mitä työntekijä saa töistä verojensa ilmoittamiseen yms lähetetään myös verovirastoon. Tykkään kyllä Suomen käytännöstä, jossa esitäytettyyn kaavakkeeseen lisätään vain puuttuvat tiedot, vähennykset, yms.

Nämä veroilmoituspaperit ovat niin hepreaa, että moni ei jaksa tai yksinkertaisesti osaa täyttää niitä itse. Veroilmoituskaavakkeet ovat kyllä aika haastavat. Olen tehnyt oman veroilmoituksen pari kertaa ja siihen on kyllä tarvittu paljon pään raapimista ja apua Allulta. Muistan, että joskus lapsena isä väsäsi kotona veroilmoituksia, lienevätkö ne olleet yhtä vaikeat kuin mitä täällä on? Kaavakkeet ovat siis tällaisia: "No niin, siirrä tämä luku nyt riville 304 ja kerro 1,25:lla". Jos jotakuta kiinnostaa niin voi tutkia Ontarion veroilmoituskaavakkeita täältä. (Voiko tämä olla totta, laitoin juuri linkin veropapereihin? Naurattaa!)

Nykyään veroilmoituksen voi tehdä netissä tai ostamalla vero-ohjelman (alk. n. $15 mutta mitä vaikeampi ilmoitus sitä enemmän ohjelmasta pitää pulittaa). Ainakin osaa ohjelmistosta voi käyttää ilmaiseksi jos on vähävarainen. Moni myös tuo veronsa tehtäväksi meidänkaltaiseen firmaan. Hintaa palvelulle tulee n. $70-100 useimmiten, mutta voi olla yli satasenkin ja jos kyse on yrittäjästä niin päälle toistasataa. Sosiaalituella eläville on oma hintansa eli $40. Osa lähettää veroilmoituksen vielä perinteisesti kirjeenä. Verofirmoissa ilmoitus tehdään erityisellä vero-ohjelmalla, jolla voi myös suoraan lähettää veroilmoituksen verovirastoon. Veroilmoituksen tehtyään saa shekin (jos on tulossa palautus) melko pian eli ei tarvitse odotella joulukuuhun asti niin kuin Suomessa. Oletuksena on aina shekki, mutta suoran talletuksenkin voi saada jos ilmoittaa pankkitilinumeronsa.

Jos ei ansaitse kovin paljoa voi hakea arvonlisäverohyvitystä, jota myönnetään tulojen perusteella. Saa siis osan maksamastaan arvonlisäverosta takaisin. Ontariossa arvonlisävero on 13 % eli suomalaisittain hyvin alhainen. Arvonlisäverohyvitystä saa neljä kertaa vuodessa eli nyt veroilmoituksella haetaan ensi kesäkuussa ensimmäisen kerran maksettavaa hyvitystä.

Vuokraan voi saada myös apua verovirastolta. Jos ilmoittaa vuokran tai omistusasunnosta maksettavan veron voi saada hieman apua maksuihin. Summa voi olla ihan kympin kertamaksusta kuukausittaiseen sataseen. En ole varma kuinka iso asumisapu voi olla, mutta useimmiten ne ovat varmaan muutamasta kympistä sataseen joka kuukausi. Ilmeisesti aikaisemmin valtio maksoi arvonlisäverohyvityksen ja asumisavun veronpalautusten kanssa samaan aikaan, mutta nyt ne tulevat vuoden mittaan. Riittää paremmin rahat valtion kassassa!

Kanadan (vai onkohan tämä vain Ontarion) verotussysteemissä veroa maksetaan joko 0%, 15%, 22%, 26% tai 29%. Sinänsä jännää, että jos tienaat $15 000 maksat saman verran veroa kuin joku joka ansaitsee $42 000 (eli 15%). En nyt muista summaa ihan tarkalleen, mutta n. $10 000 alapuolelle jäävistä tuloista ei makseta veroa ollenkaan.

Minähän tykkään verojen maksamisesta, mutta en ole kyllä onnessani mätkyistä mitä sain. Täällä ei ole verokortteja, niin työnantaja ottaa siis veroa palkasta ihan summamutikassa. Osassa paikoista olen saanut kaavakkeet täytettäväksi, joiden perusteella työnantaja maksaa verot. Viime vuonna minulta on otettu joku ihan minimaalinen määrä veroa, ja vaikka en Kanadassa ansainnutkaan niin kovin paljoa, Suomen ansiot nostavat kokonaisansioni niin isoiksi että joudun tuohon 15% kastiin. Muutama satanen pitää siis lähettää näin jälkeen päin! Onnea teille kaikille veroasioihin ja toivottavasti saatte palautuksia!

Kuva.