keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Lääkäriä mä metsästän, tahdon saada kivan

Idyllinen aamu Thunder Bayssa - nyt kun saisi vielä lekurin

Minun on pitänyt kirjoittaa Kanadan terveydenhuollosta lisää. Jenni jo ehtikin kirjoittamaan aiheesta, että sinne vaan kurkkimaan!

Eli siis. Minulla on Ontarion "kelakortti" eli OHIP-kortti, jolla saan terveydenhuollon ilmaiseksi. Kanadan systeemi on siitä erilainen kuin Suomessa, että omalääkäri ei tule alueen mukaan vaan täällä pitää erikseen anoa lääkäriä family doctoriksi. Harmi vaan kun family doctoreita ei ole tarpeeksi ja monikaan ei ota uusia asiakkaita. Kuin ihmeen kaupalla sain edellisessä paikassa family doctorin ihan heti, mutta taas täällä Thunder Bayssa family doctorin saaminen saattaa olla aika haastavaa.

Jos taas ei ole family doctoria joutuu minkä tahansa vaivan takia menemään päivystykseen eli walk-in clinicille. Tarvitsin itse kipeästi reseptin uusimista ja marssin kello 13:30 walk-in klinikalle, joka oli aukaissut ovensa klo 12. He tekivät töitä kahdessa vuorossa eli klo 12-17 ja klo 17-20. Päivävuoro otti vastaan 20 potilasta, jonka jälkeen tulijat ohjattiin tulemaan klo 17 jonottamaan uudestaan. Kuin ihmeen kaupalla satuin olemaan potilas nro 19 joka asteli sisään, ja pääsin vielä päivävuoron aikana. Lääkärille pääsin vähän ennen viittä ja asiointini kesti alle viisi minuuttia. Eipä ole siis kovin kätevää tämä ilmainen terveydenhuolto ilman family doctoria ainakaan...

Oli siinä odottelussa pari hyvää puolta. Sain villasukan valmiiksi ja tutustuin paikalliseen suomalaissukuiseen rouvaan! Salaa juttelimme suomeksi ja arvuuttelimme kuka pääsisi lääkäriä tapaamaan seuraavaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti